Ylen toimittaja huijasi tekoälyllä ja läpäisi tehohoidon etäkurssin oppimatta mitään
12d 17h ago by suppo.fi/u/peemaa in suomi@sopuli.xyz from yle.fi
Ylen toimittaja ilmoittautui opiskelijaksi avoimille terveysalan verkkokursseille Kaakkois-Suomen ja Vaasan ammattikorkeakouluihin sekä Karelia-ammattikorkeakouluun.
Toimittaja huijasi tekoälyn avulla ja pääsi kaikista viiden opintopisteen kursseista läpi muutamassa tunnissa.
Testatut kurssit käsittelivät turvallista lääkehoitoa ja tehohoitoa.
Suomalaisilla ammattikorkeakouluilla on laaja valikoima opintojaksoja, jotka kuka tahansa voi suorittaa ilmaiseksi tai pientä maksua vastaan. Osan kursseista voi tehdä etänä oman aikataulun mukaan.
Kurssit voi myöhemmin saada osaksi korkeakoulututkintoa. Haluan selvittää, voiko niistä päästä nopeasti läpi tekoälyä käyttämällä ja oppimatta mitään.
Se, että tekoälyn voimalla pärjää jossain kurssissa ei ole niiden nykymalleilla yllättävää. Itse käytän ChatGPT:n maksullista versiota työssa sisäisen dokkareiden tekemiseen. Joka kerta kun tulee joku uusi tai monimutkainen asia eteen, teen siitä meille wiki-artikkelin yleensä ChatGPT:llä. Edellinen ChatGPT:n malli oli jo käyttökelpoinen, mut tämä nykyinen on ainakin meidän kontekstissa järkyttävän hyvä.
Ne on kuitenkin asioita, joita jo ymmärrän, eli jos en käyttäisi tekoälyä, saisin ne tehtyä, mutta se alkaisi valmistajien dokkareiden kahlaamisella, johon menee helposti paljon aikaa, koska kovin monella IT-puljulla ei ole hyviä dokkareita omista tuotteistaan. Tekoäly kahlaa ne muutamassa sekunnissa ja esittää käsillä olevaan ongelmaan liittyvät ratkaisut.
Periaatteessa kuka tahansa ilman ennakkoymmärrystä aihealueesta saisi samat vastaukset aikaan. Mikä on varmaan se mitä artikkelissa tapahtui. Mutta, ilman todellista ymmärrystä asiasta, virheen mahdollisuus on merkittävä. Joskin tällä viimeisimmällä mallilla virheiden osuus on selvästi laskenut.
Merkittävää on et jos jo opiskeluvaiheessa korvaa oppimisen tekoälyllä, asiat ei ole pään sisällä sellaisella tasolla, joka mahdollistaa niiden ymmärtämisen. Silloin oma osaaminen voi jäädä tekoälyn varaan. Ja nyt on kyse asioiden ymmärtämisestä, ei siitä että helpottaisi jotain mekaanista toimenpidettä kuten tehdään laskimella. Kyse on siitä ettei ymmärrä mitä laskee, eikä pysty päättelemään onko laskutoimitus ongelmaan oikea ja onko tulos relevantti.
Ketään ei voi tietysti pakottaa oppimaan mutta ehkä voisi hieman harrastaa itsetutkiskelua siitä onko edes oikealla alalla jos ensimmäisenä tulee mieleen luntata.
Toki tässä nyt kannattaa huomata että on aika raflaavasti valittu nimenomaan tehohoidon kurssi, tuskin toimittaja nyt pelkästään tuon kurssin "suoritettuaan" pääsee teho-osastolle hoitamaan potilaita itsenäisesti. Toivottavasti ainakaan.
Voiko koulutus olla faktojen ulkoaopettelua maailmassa jossa melkein kaikkeen tietoon pääsee sekunneissa käsiksi?
Ei kai se sitä ole pitkiin aikoihin ollut, vaan niiden asioiden ymmärtämistä laajemmassa kontekstissa. Ihan päivittäin pitää töissäkin tarkistaa että mites tämä juttu nyt taas meni, mutta koulutus ja kokemus auttaa että sen tiedon oikeasti löytää sekunneissa ja hallitsee asiaa sen verran että osaa sanoa onko se googlella löytynyt tai chatgpt:n suoltama vastaus oikein.
Omissa hommissa ei ole kenenkään henki tai terveys uhattuna, eli sen puoleen ei puhuta mistään kovin kriittisestä vaikka pistäisikin aivot narikkaan ja juttelisi copilotin kanssa päivät pitkät, mutta jos lääkäri vastaanotolla alkaa tekemään samaa niin en välttämättä olisi kovin yhteistyöhaluinen asiakas.
Koulutus ja opitun mittaaminen on vähän eri asioita. Omista opiskeluajoista on "muutama" kesä, mutta ainakin silloin oppimisessa keskityttiin kokonaisuuksien hallintaan ja ymmärrykseen eikä mihinkään 'hauki on kala' ulkoaopetteluun. Chattibotteja ei toki silloin ollut käytettävissä, mutta ainakin osa tenteistä oli rakennettu siten, ettei näyttötöitä olisi pelkästään chatgpt:n varassa saanut edes tehtyä, kun teorian lisäksi piti pystyä näyttämään että osaa hommia myös käytännössä.
Voi toki olla että ammattikoulujen onnettomat oppimistulokset on hiipineet korkeammillekin asteille, mutta jos 20 vuotta sitten pystyttiin rakentamaan tentit niin että kaikki kurssin materiaali sai olla koetilanteessa esillä niin kai se onnistuu tänäänkin.
Ketään ei voi tietysti pakottaa oppimaan mutta ehkä voisi hieman harrastaa itsetutkiskelua siitä onko edes oikealla alalla jos ensimmäisenä tulee mieleen luntata
Aikanaan kun opiskelin teknillisessä korkeakoulussa niin lunttaaminen ja muu prujaaminen oli erittäin yleistä. Se että useimpiin kursseihin kuului salitentti piti ilmiön edes jossain määrin aisoissa. En ihmettele yhtään, että jos mitään kurssisuorituksia ei tehdä valvotuissa olosuhteissa, niin lunttaaminen räjähtää käsiin.
En ole kuin vähän katkera, mutta niinhän se maailma toimii että taidot, joilla pääsee uralla eteenpäin ja hyville liksoille sisältävät enemmänkin sosiaalista lahjakkuutta ja sopivan annoksen itsekkyyttä, kuin kokeista hyvien pisteiden saamista. Ei ole paljon itsellä hyvä koulumenestys maksellut kun ikinä en ole töitä hakiessa päässyt ensimmäisestä haastattelusta eteenpäin.
Tämän voisi ehkä ratkaista sillä, että oppiminen testataan jollain muulla kuin kirjallisella kokeella. Antaa vaikka jonkin konkreettisen tehtävän jonka ratkaisuun tarvitaan sitä mitä on oppinut ja joka voisi mahdollisesti tulla vaikka vastaan siinä kun tekee jotain aiheeseen liittyvää. Ja arvioidaan sitten ensisijaisesti lopputulosta. Koitappa huijata tuollaisessa tekoälyllä, ja jos onnistut niin ehkä sitten tajuaa edes jotain kuitenkin. Ja jos on koko kurssin vetänyt tekoälyllä niin sitten todennäköisesti se näkyisi selkeämmin ja asiaan voisi puuttua jollain sopivalla tavalla.
Toivottavasti nuo alkaa edes jotain tekemään asialle, koska tämmöinen tekee sen että koulutus todistuksiin ei voi luottaa enää ollenkaan.
Se jo riittäisi et kirjalliset kokeet on valvottuja.